Exitiä suunnittelevan on hyvä huomioida muutamia asioita, etteivät ne tule yrityskaupassa yllättäen vastaan. Kerron muutaman omakohtaisen esimerkin.
Vuonna 2000 elettiin hurjaa IT-buumia. F-Secure oli viety pörssiin, ja ihmiset jonottivat osakkeita kadulla. IT-kupla odotti puhkeamistaan, vaikka silloin siitä ei vielä mitään tiedetty.
Olin nuori, juuri 30 vuotta täyttänyt yrittäjä, jolla oli jo kaksi yritystä rinnakkain aktiivisena. CXT-Huolto oli kasvanut jo yli 40 työntekijän yritykseksi, jolla oli toimintaa Helsingistä Rovaniemelle. Olivetti Center taas oli jo noin 12 henkilön toimistotekniikkaa myyvä ja huoltava yritys Helsingissä. Tein molemmista yrityskaupat samana vuonna.
CXT-Huollosta sain huikean hienon tarjouksen, jossa minulle tarjottiin osakevaihdolla yli 2M€ arvoisia pörssiyhtiön osakkeita. Kauppaa ei tarvinnut paljoa miettiä, enkä huomannut kääntyä ammattilaisen puoleen. Myöhemmin minulle selvisi, että olisi kannattanut. Copier Groupista oli kiinnostunut ruotsalainen taho, joka esitti liiketoimintakauppa-mahdollisuutta. Tartuin tähän, koska toinen yritykseni oli juuri myyty, ja olin sitoutunut siirtymään tämän pörssiyhtiön myyntijohtajaksi.
Mihin sitten törmäsin?
CXT:n kaupassa sitouduin kahteen asiaan: Lock-up:iin sekä sijoittamaan yritykselle rahaa kassan oikaisemiseksi. Jälkimmäinen oli välttämätöntä, jotta yhtiön tase saatiin vastaamaan osakevaihdossa annettua rahamäärää. Molemmat kuulostivat riskittömiltä – IT-alan pörssiosakkeet olivat nousseet huimasti ja lainaa sai kohtuuehdoilla, vakuuksia minulla riitti. Kuulin kuuluisat sanat ostajan lakimieheltä; ”Ennemmin maailma räjähtää kuin osakkeiden arvo puolittuu”. No, maailma ei räjähtänyt, mutta osakkeiden arvosta suli vuotta myöhemmin 95%. Törmäsin toiseen asiaan; Kun lainoja piti alkaa lyhentämään, en saanutkaan myydä osakkeita. Olin sitoutunut yhdessä pörssiyhtiön muiden osakkaiden kanssa lock-upiin, jonka puitteissa en saanut myydä osakkeita ennen tiettyä päivämäärää. Lock-upista johtuen, pystyin vain sivusta seuraamaan, kun osakepotin arvo tipahti alkuperäisestä 2 miljoonasta eurosta noin 100.000 euroon. Samaan aikaan korot jatkoivat nousuaan ja lainojeni eräpäivä lähestyi. Olin lisäksi sitoutunut ostajayhtiön palveluksessa myyntijohtajana tiettyihin tavoitteisiin. Stressin kourissa oli vaikea johtaa organisaatiota, joten lyhyeksi jäi Tarmo-pojan myyntijohtajan ura.
Copier Group Finland Oy:n liiketoiminnat myytiin ruotsalaiselle ostajalla syksyllä 2000. Olin päättänyt luopua yrityksestä, koska halusin keskittyä myyntijohtajan hommiin CXT:n exit-partnerin palveluksessa. Kuvittelin, että saan sovitun noin 200.000 euron kauppasumman yrityksen tilille – sillä summalla piti maksaa rahaa yrityksen velkojille, ja jotain olisi yrittäjällekin jäämässä. Summasta tehtiin erilaisia myyjän lakimiehen toimesta sopimukseen kirjattuja vähennyksiä, joten yritykseni ei lopulta saanut kaupasta rahaa ollenkaan. Noh, vähennykset sinänsä olivat varmasti oikeudenmukaisia, en vain ollut tarkkaan perehtynyt prosessiin ja sopimuksen ehtoihin. Kaikki sopimukset olivat englanninkielisiä, ja sen hetken kielitaito ja osaamiseni eivät lisänneet ymmärrystä. Koska yrityksen liiketoiminta oli myyty, eikä siitä saatu korvauksia, ajautui yritys konkurssiin vuonna 2003.
Jälkikäteen ajateltuna rahallinen saldo molemmista yrityskaupoista oli tasan nolla euroa. Ehdin hieman juhlimaan tulevia voittoja, sain paljon onnitteluja ja verottajallekin piti yhtenä vuonna maksaa silloin käytössä ollutta varallisuusveroa. Oppirahat olivat sitäkin suurempia – nyt toimiessani olisin toiminut toisin. Nämä kokemukset motivoivat minua perehtymään yrityskauppojen saloihin, ja hankkimaan lisää ammattitaitoa aiheesta. Nykyään haluan olla mukana auttamassa muita, jotta heidän yrityskauppansa menisi sujuvammin — ja lopputulos olisi parempi.
Tärkeintä yrityskauppaa suunnittelevalle ovat näiden kokemusten mukaan seuraavat asiat:
Ennen kaupan hyväksymistä pyydä ulkopuolinen mielipide yrityskaupan ammattilaiselta.
Investoi hyvään lakimieheen, joka käy tarkkaan läpi ostajan ehdotuksen.
Aloita yrityskaupan suunnittelu jo ennen, kuin alat yritystä myymään. Hyvin valmisteltu on puoliksi myyty. Rakenna oma exit-suunnitelma, käytä tarvittaessa ammattilaista apuna.
Määrittele tarkka tavoite, jonka haluat yrityskaupassa ”heti käteen” sekä summa, jota olet valmis odottamaan (earn-out, lock-up, lisäkauppasumma jne.).
Onneksi matkaan on mahtunut myös isoja onnistumisia yrityskauppojen osalta. Ota yhteyttä, kun haluat esim. välttää yrityskaupan sudenkuopat. Näillä eväillä toivotan lukijoilleni mielenkiintoista exit-matkaa!
Tarmo Herlevi yrityskaupan asiantuntija +358 44 0852300
Mikäli tarvitset apua omassa yrityskaupassa tai sen suunnittelussa, ota rohkeasti yhteyttä tarmo.herlevi@herlevi-holding.fi. Kasvatan yritystäsi yrityskauppojen avulla ja autan sinua myös exit-strategian luonnissa.
Yrityskaupan sudenkuopat
Exitiä suunnittelevan on hyvä huomioida muutamia asioita, etteivät ne tule yrityskaupassa yllättäen vastaan. Kerron muutaman omakohtaisen esimerkin.
Vuonna 2000 elettiin hurjaa IT-buumia. F-Secure oli viety pörssiin, ja ihmiset jonottivat osakkeita kadulla. IT-kupla odotti puhkeamistaan, vaikka silloin siitä ei vielä mitään tiedetty.
Olin nuori, juuri 30 vuotta täyttänyt yrittäjä, jolla oli jo kaksi yritystä rinnakkain aktiivisena. CXT-Huolto oli kasvanut jo yli 40 työntekijän yritykseksi, jolla oli toimintaa Helsingistä Rovaniemelle. Olivetti Center taas oli jo noin 12 henkilön toimistotekniikkaa myyvä ja huoltava yritys Helsingissä. Tein molemmista yrityskaupat samana vuonna.
CXT-Huollosta sain huikean hienon tarjouksen, jossa minulle tarjottiin osakevaihdolla yli 2M€ arvoisia pörssiyhtiön osakkeita. Kauppaa ei tarvinnut paljoa miettiä, enkä huomannut kääntyä ammattilaisen puoleen. Myöhemmin minulle selvisi, että olisi kannattanut. Copier Groupista oli kiinnostunut ruotsalainen taho, joka esitti liiketoimintakauppa-mahdollisuutta. Tartuin tähän, koska toinen yritykseni oli juuri myyty, ja olin sitoutunut siirtymään tämän pörssiyhtiön myyntijohtajaksi.
Mihin sitten törmäsin?
CXT:n kaupassa sitouduin kahteen asiaan: Lock-up:iin sekä sijoittamaan yritykselle rahaa kassan oikaisemiseksi. Jälkimmäinen oli välttämätöntä, jotta yhtiön tase saatiin vastaamaan osakevaihdossa annettua rahamäärää. Molemmat kuulostivat riskittömiltä – IT-alan pörssiosakkeet olivat nousseet huimasti ja lainaa sai kohtuuehdoilla, vakuuksia minulla riitti. Kuulin kuuluisat sanat ostajan lakimieheltä; ”Ennemmin maailma räjähtää kuin osakkeiden arvo puolittuu”. No, maailma ei räjähtänyt, mutta osakkeiden arvosta suli vuotta myöhemmin 95%. Törmäsin toiseen asiaan; Kun lainoja piti alkaa lyhentämään, en saanutkaan myydä osakkeita. Olin sitoutunut yhdessä pörssiyhtiön muiden osakkaiden kanssa lock-upiin, jonka puitteissa en saanut myydä osakkeita ennen tiettyä päivämäärää. Lock-upista johtuen, pystyin vain sivusta seuraamaan, kun osakepotin arvo tipahti alkuperäisestä 2 miljoonasta eurosta noin 100.000 euroon. Samaan aikaan korot jatkoivat nousuaan ja lainojeni eräpäivä lähestyi. Olin lisäksi sitoutunut ostajayhtiön palveluksessa myyntijohtajana tiettyihin tavoitteisiin. Stressin kourissa oli vaikea johtaa organisaatiota, joten lyhyeksi jäi Tarmo-pojan myyntijohtajan ura.
Copier Group Finland Oy:n liiketoiminnat myytiin ruotsalaiselle ostajalla syksyllä 2000. Olin päättänyt luopua yrityksestä, koska halusin keskittyä myyntijohtajan hommiin CXT:n exit-partnerin palveluksessa. Kuvittelin, että saan sovitun noin 200.000 euron kauppasumman yrityksen tilille – sillä summalla piti maksaa rahaa yrityksen velkojille, ja jotain olisi yrittäjällekin jäämässä. Summasta tehtiin erilaisia myyjän lakimiehen toimesta sopimukseen kirjattuja vähennyksiä, joten yritykseni ei lopulta saanut kaupasta rahaa ollenkaan. Noh, vähennykset sinänsä olivat varmasti oikeudenmukaisia, en vain ollut tarkkaan perehtynyt prosessiin ja sopimuksen ehtoihin. Kaikki sopimukset olivat englanninkielisiä, ja sen hetken kielitaito ja osaamiseni eivät lisänneet ymmärrystä. Koska yrityksen liiketoiminta oli myyty, eikä siitä saatu korvauksia, ajautui yritys konkurssiin vuonna 2003.
Jälkikäteen ajateltuna rahallinen saldo molemmista yrityskaupoista oli tasan nolla euroa. Ehdin hieman juhlimaan tulevia voittoja, sain paljon onnitteluja ja verottajallekin piti yhtenä vuonna maksaa silloin käytössä ollutta varallisuusveroa. Oppirahat olivat sitäkin suurempia – nyt toimiessani olisin toiminut toisin. Nämä kokemukset motivoivat minua perehtymään yrityskauppojen saloihin, ja hankkimaan lisää ammattitaitoa aiheesta. Nykyään haluan olla mukana auttamassa muita, jotta heidän yrityskauppansa menisi sujuvammin — ja lopputulos olisi parempi.
Tärkeintä yrityskauppaa suunnittelevalle ovat näiden kokemusten mukaan seuraavat asiat:
Onneksi matkaan on mahtunut myös isoja onnistumisia yrityskauppojen osalta. Ota yhteyttä, kun haluat esim. välttää yrityskaupan sudenkuopat. Näillä eväillä toivotan lukijoilleni mielenkiintoista exit-matkaa!
Tarmo Herlevi
yrityskaupan asiantuntija
+358 44 0852300
Mikäli tarvitset apua omassa yrityskaupassa tai sen suunnittelussa, ota rohkeasti yhteyttä tarmo.herlevi@herlevi-holding.fi. Kasvatan yritystäsi yrityskauppojen avulla ja autan sinua myös exit-strategian luonnissa.
Uusimmat
Suosittuja uutisia
Kaksi yrityskauppaa kerralla – ja mieluinen yllätys
Kuka tämän muka ostaisi?
Miten rakentuu menestyksekkään yrityskaupan myynti- ja markkinointiprosessi?